Klassisen ehdollistamisen salat

Klassisessa ehdollistumisessa luodaan yhteys kahden eri ärsykkeen välille. Ensimmäinen ärsyke merkitsee toisen ärsykkeen saapumista ja tätä oppimistapaa tapahtuu jatkuvasti koiran tarkastellessa ympäristöään. Koira voi alkaa pelätä sadetta, koska se yhdistää sen ukkoseen tai salamointiin, tai se voi jopa yhdistää ukkosen hihnaan, koska tätä käytettiin viimeksi lenkkeiltäessä ukkosen aikana. Klassista ehdollistumista käytetään koulutuksessa, jotta koiran oli510009_ocb7dsi helppo yhdistää tietyt asiat tiettyyn seuraukseen ja päästä eroon esimerkiksi pelkotiloista.

Usein ensimmäinen ärsyke on ollut koiralle aikaisemmin täysin merkityksetön. Esimerkiksi sataminen ei ole häirinnyt koiraa, ennen kuin se on mieltänyt sateeseen ukkosen pelottavan äänen. Klassinen ehdollistuminen onkin enemmän luonnollista oppimista, kuin koiran koulutuksessa käytettävää metodia. Joissain tapauksissa, kuten naksuttimen, eli klikkerin käytössä, sitä voidaan kuitenkin tehokkaasti hyödyntää. Tässä koira ei opi mitään erityisempää käytösmallia, vaan se oppii yhdistämään äänen ja palkinnon toisiinsa. Myöhemmin ääntä voidaan käyttää palkintona esimerkiksi operantin koulutuksen aikaansaamalle käytökselle, jolloin koulutuksessa on mukana sekä operantti että klassinen ehdollistuminen.

Klassiseen ehdollistumiseen voidaan laskea osittain mukaan myös koiran tapa liittää tietyt tunteet tiettyyn ympäristöön tai käytökseen. Jostain paikasta saattaa syntyä hyvinkin epämiellyttävä, mikäli koiran fyysinen tai psyykkinen tunnetila on usein sinne mennessä negatiivinen. Koiran tunnetila voi siis muuttua negatiiviseksi, vaikka koira vietäisiinkin kyseiseen paikkaan myöhemmin ilman samaa negatiivista psyykkistä tai fyysistä olotilaa. Sama koskee ehdollistumista myös toisin päin. Jos koira viedään tiettyyn paikkaan aina positiivisessa olotilassa, se liittää ympäristöön positiivisia tunteita. Esimerkiksi, jos tottelevaisuutta treenataan aina iloisesti ja hyvillä mielin samassa paikassa, koira liittää positiivisen tunteen paikkaan, vaikkei siellä joka kerta treenattaisikaan.

Riippuen tunnetilan vahvuudesta, ehdollistuminen voi tapahtua hyvin nopeasti. Esimerkiksi pelko on tunteena hyvin vahva, ja se voi ehdollistua koiraan hyvin herkästi tietyssä paikassa, ja pahimmillaan siirtyä jopa muihin paikkoihin. Esimerkkinä voidaan pitää lenkkimaastoa, jossa koira pelästyy tiettyä asiaa, tai jossa on koiralle jotain negatiivisesti tunteisiin aiheuttavaa ärsykettä. Myöhemmin negatiivinen olotila voi esiintyä aina samassa paikassa, tai jopa muissa lenkkimaastoissa. Tässä tapauksessa koira ei nauti ulkoilusta, eikä mahdollisesti suostu edes etenemään lenkillä.