Koirankoulutuksen varhaiset vuodet

Vaikka koiran käytöksen, kommunikoinnin sekä oppimisen tutkiminen onkin muuttunut, voidaan kouluttamisen historiasta saada arvokasta tietoa siitä, miten koirankoulutus on saanut alkunsa, ja kuinka se on muovautunut nykyiseen malliinsa.

  • Ennen 1900-lukua

Vaikka koirien käyttötarkoituksesta ja historiasta onkin runsaasti tietoa jo paljon ennen ajanlaskun alkua, ei koirankoulutuksen kehittymisestä ole selvinnyt paljon todisteita. Yksi varhaisimmista oppaista luotiin Roomassa, vuosina 127-116 ennen ajanlaskun alkua. Kirja sisälsi neuvoja koiranpennun kasvattamiseen paimentarkoitukseen. Vaikka erilaisiin tehtäviin ei annettukaan tarkkoja ohjeita, kirjasta voitiin todeta että jo tässä vaiheessa otettiin huomioon pentuiän arvokas oppimisaika

  • Sotavuodet

1900-luvulla koiria alettiin kouluttamaan Saksassa poliisin käyttöön, ja mitä enemmän koiria käytettiin, sitä monipuolisemmin niille opetettiin erilaisia tehtäviä. Vuonna 1914 sodan puhjetessa koirat valjastettiin myös rintama käyttöön, ja tämä vaati uudenlaisten toimien opettamisen. Tässä vaiheessa koulutuksessa käytettiin paljon apuna koiran luontaisia vaistoja esimerkiksi paimentamiseen sekä mtrolling-vpd-lamboetsästykseen. Myös pakotteita ja rangaistuksia käytettiin lievittämään ei-toivottua käytöstä. Saksalainen Konrad Most toimi poliisin-, armeijan- sekä avustuskoirien kouluttajana ja julkaisi yhden sen ajan tunnetuimmista koirankoulutuskirjoista vuonna 1910. Kirjasta löytyi myös raakaversio operantista ehdollistumisesta. Suuri osa samoista koulutusmetodeista on vieläkin käytössä sekä poliisilla että armeijalla, mutta vahvimpien pakotteiden, kuten piikkikaulapannan sekä sähkökaulapannan käyttö on vähentynyt tai jopa poistettu kokonaan

1900-luvulla lähdettiin kehittämään myös positiivista ja humaania koirankoulutustapaa sekä mainostamaan tätä laajalti. Tämän suuntauksen kehitykseen on vahvasti vaikuttanut Marian Breland Bailey, joka opiskeli esimerkiksi BF Skinnerin alla. Marian, yhdessä miehensä Keller Brelandin sekä Skinnerin kanssa opettivat puluja ohjaamaan pommeja. Pariskunta perusti 1900-luvun puolivälissä koulutuskeskuksen, jossa sekä koulutettiin eläimiä, että pidettiin näytöksiä niiden kyvyistä. He olivat myös ensimmäisten joukossa kouluttamassa eläimiä televisiomainoksiin, sekä valaita ja delfiinejä näytöksiin ja merivoimien käyttöön. Kellerin menehdyttyä Marian jatkoi koulutusta uuden puolisonsa kanssa, ja yhdessä he toivat myös klikkerin sekä ehdollisen vahvisteen käsitteen koulutukseen. Uransa aikana yritys koulutti tuhansia eläimiä, vähintään 140 eri lajista.

Itävaltalainen tutkija Konrad Lorenz puolestaan keskittyi koiran käytöksen muokkaamiseen tottelevaisuuden perusteella. Hänen mukaansa koiran oli tiedettävä kolme peruskäskyä, jotka olivat “seuraa” – tule mukana, “maahan” – pysy paikalla, sekä “pedille” – mene tiettyyn paikkaan. Vuonna 1935 Amerikan Kennelliitto aloitti tottelevaisuuskilpailujen pitämisen, ja suositut sanomalehdet nostivat esille koulutetun koiran omistamisen positiivisia puolia. Samalla herätettiin kiinnostusta koiraharrastuksen pariin kilpailumielessä.